Blogi ‘Luomun kasvusta’

ProAgrian Luomutiimi toiseksi Hyvä Sato kilpailussa

11. 12. 2011

Tänä vuonna voitto meni kuminalle. Tulos tuli selvällä erolla seuraavaan joukkueeseen. Silloin kun sadon arvo on riittävän suuri, niin siihen kannattaa panostaa. Onnea kilpailun  voittaneelle joukkueelle.

ProAgrian Luomutiimi onnistui omassa suorituksessa hyvin. Keväällä asetetut tavoitteet ylittyivät ja palkintosijoille pääsy siirtymävaiheen kasvilla on aina loistava suoritus. Tukien merkitys oli loppujen lopuksi vähäinen kilpailussa. Ainoastaan toinen ja kolmas sija olisivat vaihtaneet paikkaa ja eroksi olisi tullut 11 euroa/ha.

Tänä vuonna kasvinsuojelulla oli merkittävä osa kilpailun tuloksessa.  Tällä kertaa käsinkitkentä pelasti kuminasadon. Mitenköhän olisi käynyt, jos kyseessä olisi ollut useamman hehtaarin lohko?

Kitkentä kuuluu kuitenkin niihin keinoihin, joilla torjutaan rikkakasveja myös luomuviljelyssä. Kitkentä pitää aloittaa ajoissa, jolloin se on ennalta ehkäisevää. Luomutiimi ei ole tehnyt kitkentää, vaikka ohdake ja valvatti alkavatkin tulla esiin. Tarkoituksena on käyttää mekaanista rikkojen hallintaa viljelykierron ja kilpailevan kasvuston lisäksi. Ensi kesänä saatetaan tehdä lähinnä esteettisistä syistä kitkentää.

Syysvehnään on tarkoitus perustaa ensi keväänä nurmi, jonka aikana on tarkoitus huolehtia kestorikkakasvien torjunta kilpailulohkolla.

 

Syysvehnä kylvetty 6.9

18. 10. 2011

syysvehnä 18.10.2011

Luomutiimin lohkolle kylvettiin Urho syysvehnää 270 kg/ha. Lannoitteeksi annettiin lihaluujauhoa ja siemen peitattiin biologisella Cerall peittausaineella. Kasvusto kylvettiin 6.9 ja se on taimettunut tasaisesti.

 

Sato 4580 kg/ha

18. 10. 2011

Rocket herne

Rocket herne antoi satoa 4580 kg/ha. Sadon määrään voi olla tyytyväinen, koska satotulosta verotti jonkin verran tuholaiset. Koska koeruudut ovat pieniä, niin tuhot olivat luultavasti normaalipeltoviljelyä suuremmat. Hernekääriäisiä oli kasvustossa paikoin runsaastikin, samoin pulut aiheuttivat satovahinkoja.  Luomulohkolla ei tehty torjuntatoimia.

Vertailun vuoksi Yliopiston sato oli Rocketilla 5250 kg/ha. Kuinka paljon satoero johtui lannoituksesta ja kuinka paljon tuholaisista, on mahdoton sanoa. Vaikka keväällä vähän myöhästyttiin kylvöissä oli sato lopulta kuitenkin hyvä ja odotuksen kilpailun suhteen ovat vielä korkealla. Lopullisia tuloksia kilpailusta saadaan vielä odottaa, sillä kaikkien kasvien laatutiedot eivät ole vielä selvillä.

Pellonpiennarpäivä 1.8.2011 klo 13- 15

25. 07. 2011

Rocket-herne 11.6.2011

Tervetuloa paikan päälle tutustumaan Hyvä Sato -kilpailun kasvustoihin Helsingin yliopiston Viikin koetilalle 1.8. klo 13-15. Paikalle tulevat kaikkien seitsemän kilpailutiimin edustajat. He esittelevät omat lohkonsa, tavoitteensa ja  kilpailukeinonsa sekä vastaavat kysymyksiin.

Kierroksen aluksi pientareella nautitaan pullakahvit.

Kutsu ja ajo-ohje: http://www.growprofit.fi/index.php?id=142

 

Tervetuloa

ProAgria Luomutiimi

4.6 toinen rikkaäestys ja aluskasvin kylvö

6. 06. 2011

Herne on lähtenyt vauhdilla kasvuun ja viimeinen rikkaäestys pitää tehdä ennen kuin  herneen kärhöt tarttuvat toisiinsa kiinni.Ajoitus onnistui tällä kertaa hyvin.

Kuivuus näkyy kasvustossa, eikä orastuminen ole ollut täysin tasaista. Keväällä olisi ehkä pitänyt olla vähän aikaisemmin liikkeellä. Koelohkon sijainti 100 km päässä tuo omat haasteet töiden ajoitukselle.

Oman haasteen antaa myös lohkon pienuus. Rikkaäkeen säädöt pitää tehdä koelohkolla.  Aluksi rikkaäkeen piikit menivät vähän liian syvään ja multasivat jonkin verran kasvustoa. Säätöjen jälkeen saavutettiin toivottu äestystulos.

Rikkaäestyksen yhteydessä kylvettiin myös aluskasviksi 15 kg/ha apilanurmiseosta. Aluskasvi päätettiin kylvää, koska orastuminen ei ollut täydellistä.

Rikkaäestys 27.5.2011

29. 05. 2011

Ensimmäinen rikkaäestys oli tarkoitus tehdä ennen orastumista, mutta  aikataulut eivät täällä kertaa antaneet myötä. Herne ehti kasvaa ennen sokkoäestystä niin lähelle maanpintaa, että se päätettiin jättää väliin, ettei vahingoiteta herneen taimia. Myös rikkojen taimettuminenkin näytti olevan vielä vähäistä.

Rikkaäestys tehtiin 27.5. Sateet hiukan aiheutti ongelmia ajoituksen suhteen. Nyt rikkaäestys tuli tehtyä juuri sateen alle, mikä ei ole paras tilanne rikkojen torjunnan näkökulmasta. Tärkeää oli estää ensimmäisten rikkojen juurtuminen liian syvään. Nyt saatiin torjuntatehoa ensimmäisiin rikkoihin, vaikka sateen takia ei saataisikaan lopullista tulosta. Rikkaäestys ennen sadetta todennäköisesti lisää rikkojen itämistä, mutta seuraavalla rikkaäestyksellä saadaan sitten tehoa kaikkiin rikkoihin.

Hyvän sadon Koe 2011

29. 05. 2011

2010 vuoden satomäärä 3 823 kg/ha vehnällä oli kohtuullinen saavutus kun ottaa huomioon,  että siemenmäärää oli tiputettu nurmen perustamisen takia. Kolmas sija  talouskilpailussa oli hyvä saavutus ensimmäisenä siirtymävuonna. Luomusiemenviljan tuottamisella oli ratkaiseva merkitys menestykseen kilpailussa.

Nurmen perustamisen epäonnistuminen laittoi suunnitelmat uusiksi. Vaihtoehtona oli nurmen perustaminen suoraan keväällä tai palkokasvienviljely.

Härkäpapu olisi ollut hyvä valinta 2011 kasviksi, mutta tällä kertaa päädyimme ottaman herneen kilpailukasviksi. Luomuviljelijät ovat kaivanneet seoksiin sopivaa satoisaa, pienisiemenistä hernelajiketta.

Rocket herne vaikutti lupaavalta ja niinpä joukkueessa päädyttiin viljelemään sitä luomukotieläintilalle rehuksi. Sadonkorjuun varmistamiseksi kylvettiin 40 kg/ha tukikasveiksi kauraa ja vehnää.Tukikasvin sopivasta määrästä ei ole tällä lajikkeella vielä kokemusta, joten viljan määrä seoksessa on hiukan reilunpuoleinen, mutta toisaalta suuremmalla rivivälillä kompensoidaan haittoja. Tavoitteena on koitenkin saada mahdollisimman suuri valkuaissato, vaikka kotieläintilan näkökulmasta viljaa sekoitetaan joka tapauksessa sekaan ruokinnassa.

Herne kylvettiin siemenvantaista ja vilja lannoitevantaista. Herne orastuu viljaa hitaammin, joten viljarivien välin ollessa suurempi jää herneelle enemmän tilaa ja valoa, eikä tukikasvi vähennä hernesadon määrää samalla tavoin kuin kylvettäessä samaan riviin.

 

Muista ottaa viljavuusnäytteet ajoissa

20. 09. 2010

Tänä vuonna on taas monella tilalla aika ottaa viljavuusnäytteet. Jos tilalla on käytössä viljelymuistiinpanoja varten Wisu-ohjelma, niin tulosteista löytyy kohta ”viljavuus”, josta ruksaamalla ”viljavuusnäytteet”, saa tulostettua käyttökelpoisen raportin näytteenoton avuksi. Siinä näkyy lohkoittain päivämäärä, mihin mennessä seuraava näyte pitää ottaa. Lisäksi tulosteessa on peruslohkon pinta-ala, jonka perusteella voi laskea tarvittavien näytteiden lukumäärän lohkoittain.

Tulostettu raportti auttaa suunnittelua ja siitä saa valmiin pöytäkirjan näytteiden ottoa varten. Lisäksi siitä on helppo tarkistaa riittävä näytetiheys. Tulosten valmistuttua näytteiden kirjaaminen ohjelmaan nopeutuu, kun käyttää raportissa olevaa lohkojärjestystä. Silloin kun peruslohkoja on paljon, niin näytteiden kohdentaminen on huomattavasti helpompaa, kun ne ovat samassa järjestyksessä peruslohkojen kanssa.

Uusi viljavuustutkimus on otettava, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvän näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä. Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä.

Näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen.

Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoista, jotka ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisia, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa kahta peltohehtaaria kohti.

Niin sanotussa linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi, näytteenoton tiheydeksi riittää yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti.

Viljelijän hallintaan tulevista uusista pelloista ja viljelemättömistä pelloista näytteet on kuitenkin otettava sen kasvukauden aikana, jona viljely lohkolla aloitetaan.

Viljelemättömistä pelloista ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Myöskään sellaisilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä pelloilta, joille ei makseta perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta.

Hyvän sadon kokeet puitu

30. 08. 2010

4.7.2010 kasvusto

Kasvusto näytti vielä ihan hyvältä heinäkuun 4 päivä kuivuudesta huolimatta. Rikkaäestykset olivat tehonneet siemenrikkoihin ja kasvusto oli puhdas rikoista. Kylvettäessä ei huomattu sanoa, ettei keskelle tarvita ajouraa, koska meillä käytössä on Einböckin 6 metrinen rikkaäes. Nyt koeruudussa on kolme ajouraa, mikä tulee aiheuttamaan pienen sadon menetyksen puitaessa. Pöyrän jäljissä kasvusto ei täysin ehtinyt toipua rikkaäestyksestä, vaan jäi harvemmaksi. Normaali vuosina pyörän jälkiä ei enää sadonkorjuuaikana havaitse. Voi olla että tuli liiankin rajustikin rikkaäestettyä, kun keväällä rikkoja taimettui runsaasti . Aluskasvustoksi kylvetty nurmi sen sijaan kärsi kesän kuivuudesta ja nurmen perustamisen onnistuminen on vielä epävarmaa.

10.8.2010

Sadonkorjuun aikaan kasvusto oli puhdas rikoista. Quarna on lyhyt kortisena ja aikaisena lajikkeena  hiukan poudan arka. Viikissä kasvusto näytti kuitenkin selvinneen helteistä ja poudasta kohtuullisen hyvin.  Sadon laatu  ja määrä ei ole vielä selvillä, joten lopullinen selvyys sadosta saadaan myöhemmin.

10.8.2010

Kasvustolla oli tarkoitus perustaa nurmi, joten kylvötiheys oli alennettu, eikä mitään huippusatoa haettu kilpailussa. Nyt näyttää sikäli huonolta, että nurmen perustaminen ei onnistunutkaan, vaan joudutaan tekemään uudet suunnitelmat. Katsotaan nyt vielä vähän aikaa, jos nurmi alkaa sateista petraantumaan.

Lämpö ja kuivuus tuleennutti härkäpavun puintikuntoon

6. 08. 2010

Härkäpapupellot pitää käydä katsastamassa välittömästi. Lämpö ja kuivuus ovat valmistaneet pavun puintikuntoon kesken aikojaan. Merkki puinnin aloitukseen on alimpien palkojen avautuminen. Härkäpavulla pakkotuleentuminen on todella nopeaa. Viikossa täysin vihreä kasvusto voi tiputtaa lehdet ja palot ovat valmistuneet puintikuntoon. Palkojen  väri on muuttuuneet mustaksi ja ne alkavat avautumaan. Pellon laidalle kuuluu pieni poksahtelu, kun palot avautuvat.